Maalailin tässä upeaa taideteosta. Ongelmana on vain se, etten osaa päättää, mistä maalaan kuvan.
No se siitä ilosta. Piti lähteä töihin. No, jospa sieltä nyt tulisi palkankorotus.
Katri oli kokkailemassa jääkaappiin ruokia.
Nami. Uunijäätelöä. Tästä minä pidän.
Hurraaaa! Sain palkankorotuksen!
Ja nyt saimme tehtyä tuonne vasempaan yläkulmaan upean lastenhuoneen. Sänkyihin ei tosin ollut varaa.
Kyllä Katri osaa, meidän perheen mekaanikko.
Myöhemmin Katri sai palkankorotuksen. Hurraa.
Hupskeikkaa. Ostelimme tuotteita, ja kun lastenhoitajan piti lähteä, ei ollut enää rahaa. Nyt tuo ilkimys varastaa lamppumme. Yhyyyy!
Tästä se ura lähtee. Sain taas palkankorotuksen!
Katri lähtee vauvamme kanssa töihin ja samalla ajattelee adoptiota. Ei kiitos.
Saimme ostettua nyt kolme sänkyä lastenhuoneeseen ja huonomman lampun tohon pöydälle, kun siihen arvokkaaseen ei ollut varaa. Snifff
Ja myöhemmin Katri tuli vauvan kanssa takaisin. On se kyllä vaarallista ottaa vauva mukaan vartiointitehtäviin.
Nannalla on ensimmäinen koulupäivä.
Emilian on aika kasvaa...
... Samoin myös Eskon.
Kurniiko massu? Kurnii todellakin. Aili soitti ruokalähetille.
Voiei. Aili on vastaanottamassa ruokalähetystä ja unohti tekemänsä ruoan uuniin.
Tulipalohan siitä syntyi: "APUAAAA! MITÄ MINÄ TEEN?!!? VOI EI , TUO LAPSI MAKAA TUOLLA! TÄYTYY VIEDÄ SE TURVAAN!" Aili huusi.
"Noniin, olet pian turvassa! Lääh puuh lääh", Aili huuteli ja juoksi viemään lapsen turvaan.
Ja nyt sammuttamaan. Palokunnalle ei voi soittaa, koska puhelin on tulen takana. Voi ei.
Tulipalo leviäää kamalasti. Uuni jo palanut poroksi. Yhyy, kallis uuni tuhkaksi.
"APUA MINÄ PALAN!" Aili syttyi tuleen ja huusi kammottavasti. Kukaan ei ole kotona, paitsi lapset... Ailin henki taitaa olla mennyttä....
"YHYYYYY! MINÄ PALAN! TULKAA AUTTAMAAAN!"
...
... Hyvästit Aili... Ketään ei ole kotona, joka voisi anella...
Viikatemies saapui...
... ja lähti jättäen uurnan.
Tulipalo loppui...
... Aivan liian myöhään. Nanna tuli koulusta, eikä tiennyt että kodissa oli suuri tulipalo.
Keittiö on autio...
... kunnes minä saavuin sinne. Nyt minulle ja Katrille jää neljä lasta hoidettavaksi. On se niin karmivaa, kun ihminen kuolee. Tulipalo on hirveä tapa kuolla.
Kunnioittakaamme Ailia. Hautasimme hänet pihallemme ja kukkasia pistelimme.
Tämäkin vielä. Aili ei saa levätä rauhassa, kun salamakin iskee hänen hautakivellensä.
Voi ei voi ei! Se kummittelee!
Katri tuli töistä, eikä hän tiennyt vieläkään, että Aili oli kuollut.
"MIKSET VOI ANTAA MINUN OLLA RAUHASSA?" Ailin lapsi, Oskari, kyseli huutaen.
OStimme nyt takaisin pöytiä ja jääkaapin, mutta uuniin ei ollut varaa.
Salamat ovat niin pelottavia!
Katri sai palkankorotuksen.
Synttäreitä vietettiin. Emilia ja Esko kasvoivat lapsiksi.
Emilia näyttää tältä...
... ja Esko tältä.
Siinä taas yksi osa :> Pian tulee valinta, kenestä perijä :D
2 kommenttia:
kylläois siu pitäny toi Aili valita ko huomattavasti kauniimpia lapsia se tuotti siukaa ko tuo Katri (: jasitäpaitsi tuo Katri on miu Roomeon, että näpit irti siitä ! :'DDD Katrin & Romeon lapsista tuli kyllä nätteeeij <3
aika lyhyt osa, voisit tehä yhtä pitkiä niinku toisetkin. Tosi söpöjä noi vauvat!!!! Ja toosi hyvä tarina, jatka vaan samaan malliin. HYVÄ!!!! =)
Lähetä kommentti