Jonrealin suku

Osa 7 - Käsittämätön kuolema

2008-12-13T11:26:00.007+02:00

Jonrealin suku ei ole lopettanut, Suku on palannut elävien kirjoihin. Jonrealin suku on The Sims 2 -pelillä tehty tarina. Kirjoittajan kommentit kursivoidulla tekstillä. Tämä osa on kirjoitettu minä-muodolla, ja puhujana on Niko. Tässä osassa on alhaalla paljon pisteitä. Ne tarkoittavat hiljaisuutta tai että aikaa on kulunut paljon. Rullaa alaspäin niissä kohdissa vain...

Emilian ja Eskon syntymäpäiväpippaloiden jälkeen tuli jäätävä sotku. Onneksi Nanna suostuu siivoamaan ne vapaaehtoisesti.

Esko soitta yliopistolle stipendejen hakuisena, mutta mitään ei sieltä tipu.

MITÄ!?!?!??!?!! TUO ÄRSYTTÄVÄ PENTU SOITTAA LÖYTÖELÄINTALOON! Hän aikoo luovuttaa KOLME KOIRAA pois! Onneksi sentään yhden koiran hän jättää, Missin

Katri pitää hauskaa Missin kanssa. Eikö pitäisi nauttia muiden koirien kanssa, kun ne lähtevät?

Tämä on kaunis tyttönen. Nanna kävi kampaamolla, ja otti uuden hiustyylin. Kaunista!

EIIIIIIIIIH! Koirat lähtevät...

... En selviä tästä mitenkään. Miten nuo kaksi voivat pelata tynyysotaa tuolla takana, kun nyt on suruaika. Yhyyy....

"Ei mennä tänää kouluu ja kutsutaan tänään pari hyvännäköistä mimmiä meijä himaa. Noi vanhuxet ei taatusti tajua mitään!" pojat hihittelivät. Pojat puhuvat koulusta lintsaamisesta, ja kuvittelevat, että me vanhemmat emme muka saisi koskaan tietää!

Tänään kyllä lintsarit saadaan kiinni! Oskari varmastikin luulee, etten kuullut äskeistä. Voi noita poikia, olen itsekin ollut teini joskus, joten tiedän millaista se on.

Bileet bileet. Nauran tänään suuresti, kun saan kurittaa poikia!

Lähdenkin tästä omalla autolla töihin, jotta voin lähteä aikaisemmin kotiin. Lintsarit muahahaha.

Kotona lapsukaiset vaihtelevat vaatteita "mimmejänsä" varten.

"OSKARI OSKARI! Ei tänään onnistu mikään, olen oksennustaudissa!" Esko huutaa

"Eiiiih, juuri kun olisi ollut sopiva tilaisuus, yhyyyyy"

Ovi oli lukittu, ja koira oli jäänyt ulos. Missi nuolee vettä, jotta saa edes hieman nälkäänsä vähennettyä.

Monen tunnin päästä olen nyt menossa kotiin. Nyt alkaa vuosisadan läksyjentekokuritus! Muahahhahhahaha!

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.SAIRAALASSA:
"He ovat kuolleet. Pystytkö puhumaan, mitä tapahtui?"
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
."En käsitä... Olohuoneessa ei ollut verta... Aivan kun joku olisi pessyt sen pois......
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
. "Astuin ovesta sisään, kävelin, etsin poikia, koska he olivat lintsanneet tämän päivän. Kun astuin olohuoneeseen, he olivat kuolleet... Oskari oli istumassa, ja Esko makasi lattialla...."

"EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH!!!!!!!!!!!!!!"

Kaikki palaa...

2008-12-12T20:23:00.002+02:00

Luulitte varmasti, että Jonrealin suku on lopettanut... Muistattehan, kun joskus sanoin, kaikki vielä palaa ehkä joskus. Puoli vuotta siihen meni, mutta nyt Jonrealin suku on tekemässä comebackia...

7 osa saapuu mysteereineen lähiaikoina.

Anteeksi...

2008-06-18T16:05:00.003+03:00

Anteeksi, nyt on käynyt niin, että Jonrealia ei ole tullut pitkään aikaan...

Syynä siihen ovat muunmuassa, että...

... Olin leirillä viikon
... Eräs läheinen ystäväni lähtee opiskelemaan muualle, ja haluamme muiden kavereiden kanssa järjestää hänelle mahtavat läksiäiset, joten nyt ei aikani riitä jonrealiin, sillä pitää tehdä paljon muistoja, jne.
... Rakastuin nääs luuseriin.

No en ole rakastunut luuseriin. : D Mutta kuitenkin, jatkoa tulee, ehkä päivän kuluttua, ehkä viikon, ehkä kesän jälkeen, ehkä vuoden päästä, ehkä kymmenen tuhannen vuoden päästä. Kukaan ei sitä nyt tiedä, milloin seuraava osa tulee...

Osa 6 - Perijä lähestyy

2008-04-03T17:50:00.002+03:00

Anteeksi, että tässä osassa kesti näin kauan :> Nyt tämä osa on melko lyhyt, mutta ei voi mitään. Ja huomasitte jo varmaan, tämän osan lopulla selviää perijäehdokkaat.

Muutimme hieman olohuoneen sisustusta ja näin se on ihan kiva.

Papukaijamme, Valtteri, pääsi häkistänsä. Tosin, eihän sillä ole väliä. Lentäkööt rauhassa huoneessa, kunhan ei ulos lähde.

Ja taas tuo nainen väärentelymasiinassaan...

... tulipalon kera.

Mysteerinen sim oli kaatamassa roskistamme. On ilkeää, että tuollaisia törkimyksiä käy kaatamassa viattomien simejen roskiksia!

Oskari ja Nanna soittivat yliopistolle, ja eläköön, sieltä tuli simakatemian apurahat hyvästä todistuksesta molemmille.

APUA APUA! INHAT TORAKAT OVAT VALLANNEET PIHANI! Inhoan tuota ärsyttävää teiniä, joka AINA kaataa roskikseni! Hänen takiansa kaunis pihani on torakoiden vallassa!

Käskin Katrin lopettaa rahanväärennyksen, ja näin kävi. Rahanväärennyskone heitettiin hukkaan ja Katri oli todella surullinen.

Suihkutin torakkamyrkkyä, jos se auttaisi.

Tilasimme pitsan Oskarin ja Nannan kunniaksi, stipendit kuin saavat.

Salamipitsa, YÖK! En voi sietää salamia, miksi aina Katri tilaa pitsat, kun tilaa tuollaista hirvittävän makuista pitsaa. Hyihyi. Minähän en tästä pitsasta syö palaakaan.

Viihteellinen perheilta, vaikka pitsa oli pahaa. En voinut syödä siitä palaakaan. Yök.

Ruoan jälkeen Katri siirtyi nukkumaan. Edesmennyt Haili kummitteli, sängyssä. Karmivaa.

Yhyy. Haili ei pitänyt koiristamme. Miten maailma voi olla näin julmaa? Tuo kummitus härnää minua loppuelämäni.

MIKSI JUURI MINÄ JOUDUN SIIVOAMAAN AKVAARIOTA? Elämä ei todellakaan ole helppoa minun kannaltani.

Hehheh. Viimeinkin tuo lapsirakasmussukka tajusi, että hänenkin pitää tehdä kotitöitä. Ja näin hän pesi likaisen koirien ruoka-astian.

Nanna tuli pyytämään että teen ruokaa. Kaikkea sitä kuuleekin. Kyllä teinejen pitäisi itse osata tehdä ruokaa. No, päätin sitten tehdä. Onneksi Katri oli käynyt kaupassa, ja ostanut lempimurojani.

Oi mestariteokseni. Muroja lautasella maidon kera, NAMS!

Emme ole vieläkään päässeet torakkaongelmasta, joten tällä kertaa Oskari meni vapaaehtoisesti pistämään torakkamyrkkyä.

Sisällekkin nuo ärsyttävät rikkaruohot änkeävät. Onneksi tuo poika tajuaa, että nekin pitää kitkeä.

SYNTTÄRIBILEET!!!!!! Arttur kasvoi aikuiseksi koiraksi

Tässä vielä lähikuva Artturista.

Samoin myös Missi kasvoi aikuiseksi koiraksi.

On Emilian ja Eskon synttäribileet. Ilmapallot ovat ihkuja. Kaikki vieraat jo saapuivat paikalle...

... Ja nyt nautitaan ilotulitteista!

Voi kuinka hieno tuo ilotulitus, mutta kesti niin vähän aikaa. UUSI ILOTULITUS SIIS KÄYNTIIN!

APUA APUA! Tuo poksahti silmilleni!

Oi kuinka noloa! Upea kampaukseni ja kallis pukuni, PILALLA, PILALLA, PILALLA! YÄÄÄÄÄÄÄÄÄH!

Varapuvussani nyt uusi ilotulitus käyntiin.

VIIMEIN ON SE HETKI!

Emilia kasvoi teiniksi, tavoitteena mammonatavoite, mieltymyksissä juhla-asut ja punertavat hiukset, inhokkina maskit.

Samoin myös Esko, tavoitteena romantiikkatavoite, mieltymyksissä uima-asut ja ruskeat hiukset, inhokkina juhla-asut.

NYT ON SE HETKI!
KENESTÄ TULEE PERIJÄ?

NANNA : Tavoite: Suosiotavoite, mieltymykset parta & hajuvesi, inhokkina harmaat hiukset.

OSKARI : Tavoite : Mammonatavoite, mieltymykset kunto & meikki, inhokkina löyhkä.

EMILIA : Tavoite: Mammonatavoite, mieltymykset juhla-asut & punertavat hiukset, inhokkina maskit.

ESKO : Tavoite: Romantiikkatavoite, mieltymykset uima-asut & ruskeat hiukset, inhokkina juhla-asut.

Otan huomioon sen, mitä te olette äänestäneet, mutta muistakaa, että tämä on minun legacyni, joten välttämättä siitä juuri ei tule perijää, kenet valitsette :> Mutta otan lukijoiden ''toiveet'' huomioon :>

Osa 5 - Väärentäjänainen

2008-03-09T16:13:00.003+02:00

On taas uuden osan aika. Toivottavasti pidätte osasta. Pian on ensimmäisen perijän valinta, muttei vielä tämän osan jälkeen ^^ Ja psst, jos tätä joku nyt lukee, niin kyllä kommentointi on sallittua :) Sukupuussakaan ei mitään kommentteja ^^>

Oijoijoi, onpa minulla niin söpö koiranpentu. Mutta kuka törkimys on jättänyt uunin luukun auki?

Nanna se vaan kokkailee omiansa, vaikka luukku on auki. Seisooko hän uunin luukun lasin päällä? Voivoi noita nykyajan nuoria...

ja nyt Nanna sitten päätti jättää paistinpannun liedelle. En todellakaan tajua enää noita nykyajan nuoria.

Mikäs muukaan siitä seurasi, kuin tulipalo. Hassua vain että tuli palaa alhaalla, eikä siinä paistinpannulla.

Apua! Apuaaa! Soittakaa palokunta!

"Ööh, tossa mun vierellä on kauhea tulipalo. Voisitteko tulla sammuttaa sen?" kysyin palokunnalta rauhallisesti, sillä onhan aina opetettu, että jos tulee tulipalo, pitää olla rauhallinen.

Topilla taitaa olla nenä vähän erikoisessa paikassa....

Tulipalon loputtua uunin luukku meni itsestään kiinni.

Nanna meni ottamaan ruoat pois uunista. "JÄRKYTTÄVÄ SAVU!!!" hän huusi. Miksi ihmeessä tuo rakki raapii noita huonekaluja?

Sainpas hänet häädettyä. Pistin likaiset lautaset muovipussiin ja heitin ne roskiin.

Voih.. Minun on pakko myydä tämä bisnesyritykseni...

Ja näin siinä kävi. Tyhjää, paitsi tuolla takana näkyy tuo miniuima-allas.

Rakensin aidasta tuollaisen hienon hökötyksen roskikselle. Sen jälkeen tilasin taksin, ja lähdin kaupungille.

Kotona Emilia hmetteli: "Missä isä on?". Katri vastasi: "Jaa-a... Ostamassa jotain itsellensä."

"Katsokaaa! Tulin kotiin!" Ostin tuon auton. Onneksi Katri vastasi oikein urakysymykseen, ja sai 5000 rahaa. Kaupanpäälle hän sai vielä palkankorotuksen, eli rahaa oli tähän upeaan autoon.

Ostimme tuon pienen puun tuohon koirankoppien viereen.

Lähdimme kaupungille koko perheen voimin, sillä Emilia halusi uuden hiustyylin. Lähdimme siis kaupungin parhaseen muotikauppaan, jossa on parturikampaamo.

On tämä niin hieno liike. Mutta mikäs tuolla lattialla kiiltää?

Kerroin kampaajalle, että saa tehdä ihan itse hienon tyylin Emilialle, kunhan se on siedettävä ja nätti.

Jäin istumaan erään tuntemattoman kanssa sohvalle. Mystinen nainen ennusteli: "Ennustan, että tuosta hiustyylistä tulee hirveä, sillä tämä liike on maailman surkein." Katsoin ihmeissäni, sillä olihan tämä yritys saanut viiden tähden arvostelut Simfashion-lehdessä.

Kampaaja ehdotteli Emilialle hiusten värinpoistoa ja muuta mukavaa.

Kampaus oli valmis. Liikkeen monet asiakkaat tulivat katsomaan uutta kampausta...

Ja nyt Emilia näyttää tältä. Hyi yök. En halunnut lapsestani tälläistä bimboa blondia. Meikkiäkin kampaaja pisti kilotolkulla. Voi ei.

"Kuules nyt, senkin surkea kampaaja. Miten kehtasit tehdä lapsestani hirvittävän näköisen. Hän on ihan bimboblondi nyt. Kiitos sinun. Meikkiäkin pistit aivan liikaa. MITEN KEHTASIT? Pian lapseni varmaan pyytää, että ostaisin hänelle paljastavat stringit ja pinkin hameen!!!" huusin kampaamossa.
"No pahpah. Tuo on nykymuotia. Ja ei yksi värinpoisto ja suuri määrä meikkiä kerran päivässä mitään haittaa tee. Ja se on muotia. Ja en usko, että lapsesi pitää pinkistä", kampaaja sanoi rauhallisesti.

"ISKÄ ISKÄ! TUOLLA ON IHA ZIGAUPEE PINKKI HAME JA TOLLASET SÖÖTIT MUSTAT STRINGIT! Voitko ostaa sellaset? Pliiiiiiiiiiis!" Emilia aneli.
"Ööh, hups..." kampaaja sanoi nolona.
"No katsotaan sitä myöhemmin", yritin selitellä Emilialle.

Pakkohan minun on ostaa ne vaatteet Emilialle, hänhän aloittaa hirveän angstaamisen, jos ei saa niitä. Mutta ongelmana on se, että viimeisetkin pennoset menivät autoon. Yritin saada rahaa räppäämisellä, muttei se oikein onnistunut.

"Tossa se hame on. Ton liilan mekon takana", Emilia hihkui.
Yritin keksiä tekosyyn: "Ööh, Emilia. Tässä ei ole sinun kokoasi. Ostetaan tämä sitten, kun kasvat. Sopiiko?"
Emilia harmistui: "No hööh, olisin niin vaan halunnut tämän. Mutta saanko sen sitten, kun kasvan?"
Sanoin: "No taatusti! Mennään luistelemaan nyt!"

Siirryimme jäähallille ja ostimme liput luistelukentälle. Oskari ehdotteli, että otamme piruettihyppy kisan. Hän ei onnistunut lainkaan piruetissa.

"Häähähähä. Kattokaas tätä. Voittajan on helppo hymyillä. Tässä taas yksi piruetti. Olen paras. Te ette osaa mitään, mutta MINÄ olen paras. Hahahahhaha!" hihkuin iloisena.

"Jooh, voittajan on helppo hymyillä, varsinkin kun isä makaa kaatuneena. Hahahahha!" Oskari nauroi minulle pilkallisesti. Miten tuo penska kehtää tehdä minulle näin?

Hahhaha. Mimmu syö kukkia. Onneksi ne eivät ole meidän. Syököön vaikka kaikki.

Kotona käskin Emilian suihkuun pesemään nuo kamalat meikit pois. Hiuksetkin menevät erilaisiksi, kun puolikiloa lakkaa lähtee pois päästä.

Suihkun jälkeen Emiliasta tuli tämännäköinen.

Koiranpennut ne siellä iloisena pomppivat ja leikkivät.

Nanna yrittää tehdä tuttavuutta naapurin kanssa lemmen altaassa.

Joku idiootti on kaatanut hienon roskiksemme. Kaikki roskat levällänsä pihaa.

Keittiömme näyttää kuin pomminräjähtäneeltä. Koirat ovat päästelleet pissaa, rikkaruohot valtaa keittiön ja roskis täynnä.

Eläköön! Katri sai taas palkankorotuksen!

Mutta raha ei silti riittänyt. Katri päätti väärentää rahaa.

"MUAHAHAHAHHAHAHAHAHAHHAHAHHA", kuului keittiöstä.

Hupppps. Taisi Katri vähän liikaa väärennellä rahoja, kun kerta tulipalo syntyi.

Palomies tietenkin kutsuttiin paikalle. Tosin, taitaa palomiestä vähän kiinnostaa jokin muu, kuin tulipalo...

"Muahahahaha. Onneksi rahat säilyivät ehjinä."

Lisää lisää. Katri on niiin ahne.

Mitä aikuinen edessä, sitä lapsi perässä. Vai miten se sanonta menee?

Koulupäivä alkoi. Tällä kertää Nanna vie kaikki lapset ja menee itsekin kouluun.

Tungosta on kun koulubussi, aikuisten kimppakyyti ja auto ovat pihalla.

Mimmu ja Topi pitivät hauskaa, kun kukaan ei ole kotona.

ELÄKÖÖN! Paaaljon rahaa. Vastasin urakysymykseen oikein, ja sain 8000 SIMELEONIA! Mikä uskomaton mäihä! Mutta palkankorotusta ei tullut. Nyt sisustamaan olohuonetta!

Miten ihmeessä näin pienestä puusta voi tulla näin suuri määrä lehtiä? Onhan nyt sentään syksy, mutta on tämä silti liikaa.

Lehdet ovat hauskoja, kun ne satelevat päälle.

Heheheh. Poltetaampa tämä lehtikasa pois. En siedä pihallani lehtiä.

Ohhoh. Siitäpä varsinainen soppa syntyi. Koirankopit syttyivät palamaan. Onneksi Katri tajusi asian, vaikka olikin sisällä, ja soitti välittömästi palokunnan paikalle.

Pääsimme epämiellyttävästä tilanteesta huolimatta sisustamaan olohuoneenne. Tervetuloa katsomaan olohuonettani. Ensimmäiseksi näet tämän upean huonekaaren.

Kuten varmasti huomasit, olohuoneemme on sisustettu vihreäksi.

Tässä vielä näet koko talon ylhäältä päin katsottuna. Ilman kattoa, tietenkin.

Osa 4 - Kasvua ja pentuja

2008-02-29T16:40:00.004+02:00

Jonrealin suku muutti nyt sitten tänne Bloggeriin. Päivittäkää linkkinne, jos olette linkittäneet. Neljäs osa on nyt tässä. Minä-muodossa taas, puhujana Niko. Tästä lähtien legacyssani näkyy isoja kuvia.

Tanssahtelimme Emilian kanssa todella upeasti makuuhuoneessani. Emilia ehdotti minulle, että josko voisin yrittää saada lapsiani yksityiskouluun.

No tietenkin hyväksyin Emilian idean ja soitin rehtorille. Rehtori lupasi tulla illalliselle kello 17.00

Nammm. Mitäköhän herkkuja Katri paistoi...

... No tietenkin uunijäätelöä! Uunijäätelö on hyvääääää!

On se kyllä niin hyvä että tarjoilu pelaa. Huomaathan, että ostimme 2 tuolia tuohon pöytään.

Ensimmäinen illallinen, jossa melkein kaikki olivat paikalla, paitsi suvun pää, minä Niko. Toivottavasti nautitte ruoasta.

Kiloja oli kertynyt, kaikille, joten jumppatuokio alkoi. Eikä vieläkään keittiössä lattiaa. Yäääää!

Rehtori saapui ilalliselle.
"Toivottavasti viihdytätte minua tarpeeksi, jotta lapsenne pääsevät kallisarvoiseen yksityiskouluuni", rehtori puhui.
"Juujuu! Tietenkin. Odotas kun näät talomme", kerroin.

Katri flirttaili rehtorille, muttei se oikein onnistunut.

EIIIIIIIIIIIIH! Lapset eivät päässeet yksityiskouluun. Toivottavasti en pilannut lapsien suunnitelmia. Sekosin.

Koska haluan, että lapseni ovat yksityiskoulussa, pyysin rehtorin uudelleen illalliselle. Taas lupasi tulla kello 17.00.

Ostimme lemmenlilluttimen ja pelehdimme Katrin kanssa. Toivottavasti ei tule vahinkoraskauksia. Kondomi kyllä oli.

Ei sentään tullut lasta, mutta aamu kun tuli, minun piti lähteä töihin. Jospa sieltä viimein tulisi palkankorotus.

Katri ei ole kaunis. Jotenkin hirvittävä. Mutta olen jo niin vanha, etten voi hankkia uutta naista.

Yrittääkö Katri peitellä rumuuttansa jongleeraamalla pulloja, mutta eipähän ainakaan minun rakkauttani voittanut sillä tempulla.

Huoh. Eipä vieläkään tullut palkankorotusta ja rehtorikin tuli pian illalliselle. Ei hyvin mennyt.

Hahahahahha. Tein tärytinpilan Katrille. Hän vielä piti siitä. Ei naisia kyllä kukaan ymmärrä.

Rehtori oli taas kerran saapunut. Juoksin tervehtimään.

Haluan varmistaa että lapseni pääsevät yksityiskouluun, joten aloin flirttailemaan rehtorille.

Katri se vaan valmisteli illallista rehtorille.

Mutta ei tähän illallisia tarvita. Ensimmäinen pusuni mieheen koko elämässäni.

Suutelimme rehtorin kanssa, vahinko kyllä, Esko oli takana. Esko itki pettämistäni.

Viimeinkin lapset pääsivät yksityiskouluun. Tilasin taksin yhteisötontille, ostamaan Oskarille ja Nannalle syntymäpäivälahjaa. Pian heistäkin tulee jo teinejä. Olemme säästäneet näihin lahjoihin jo ikuisuuden.

Syntymäpäivälahja oli koira. Ostin kaksi koiraa...

Myös shoppailin vaatteita vaatekaappiini ja tämän jälkeen tilasin taksin kotiin.

On tuo toinen koira kyllä hävytön ja itsekäs, kun kehtaa ängetä etupenkille.

Oskari ja Nannan pienet kotijuhlat alkoivat. Vieraita ei kutsuttu...

Nannasta tuli tämän näköinen neitokainen.

Tässä on Nannan syntymäpäivälahjakoira, tyttökoira nimeltänsä Mimmu.

Oskarista tuli tämän näköinen nuorimies.

Ja tässä on Oskarin lahjakoira, Topi.

On tämä elämä kyllä kallista. Heti hotkimassa nuo koirat kallista ruokaa.

Ja koirankopitkin piti ostaa.

Topi ja Nanna viihtyivät hyvin yhdessä. Heistä tuli nopeasti koiraystävyksiä.

Ja Katri jo heti ehdottelemassa Topille, että hankkisivat poikasia.

Ja niinhän siinä kävikin. Topi ja Mimmu siirtyivät koirankoppiin.

Ja järkyttynyt Orlando Luode juoksi tärisevän kopin vierelle.

Jippiahei. Tuttu tuutulauluhan sieltä soi. Pentuja on tulossa, huraa.

Katri jongleerasi kahvikupeilla, ja sisäkkö vei roskia. Sisäkkö taisi järkyttyä kovastikin...

Koiria pitää hoitaa, lähdin lenkille Topin kanssa.

Ja tultuamme heittelimme keppiä.

Jos Topi saa koiratyön, hän tarvitsee kykyjä. Opetin hänet leikkimään kuollutta, vaikkei se nyt onnistunutkaan.

Nanna näki äitinsä, Ailin, haamun ja järkyttyi syvästi.

Ostimme uuden sohvan tuohon vessan ja pikkumakuhuoneen kulmaan, Esko oli heti jo testailemassa.

Rahaa oli vielä, ja saimme hieman laajennusta kotiimme.

Söpöä. Uusi koirapariskunta on jo vallannut parisängyn

Mimmu synnytti kaksi söpöä koiranpentua. Vasemmalla ylhäällä on tyttöpentu, Missi ja oikealla alhaalla poikakoira, Arttur.

Lähdin innoissani katsomaan koiranpentuja, ja unohdin ruoan. Tulipalo oli lähellä tuloa, vai tuliko se sittenkin...?

Se selviää seuraavassa osassa ;)

Osa 3 - Hyvästit

2008-02-22T11:08:00.002+02:00

Huppista että tässä kesti. Pahoittelen että tässä siis kesti näin kauan :D

Maalailin tässä upeaa taideteosta. Ongelmana on vain se, etten osaa päättää, mistä maalaan kuvan.

No se siitä ilosta. Piti lähteä töihin. No, jospa sieltä nyt tulisi palkankorotus.

Katri oli kokkailemassa jääkaappiin ruokia.

Nami. Uunijäätelöä. Tästä minä pidän.

Hurraaaa! Sain palkankorotuksen!

Ja nyt saimme tehtyä tuonne vasempaan yläkulmaan upean lastenhuoneen. Sänkyihin ei tosin ollut varaa.

Kyllä Katri osaa, meidän perheen mekaanikko.

Myöhemmin Katri sai palkankorotuksen. Hurraa.

Hupskeikkaa. Ostelimme tuotteita, ja kun lastenhoitajan piti lähteä, ei ollut enää rahaa. Nyt tuo ilkimys varastaa lamppumme. Yhyyyy!

Tästä se ura lähtee. Sain taas palkankorotuksen!

Katri lähtee vauvamme kanssa töihin ja samalla ajattelee adoptiota. Ei kiitos.

Saimme ostettua nyt kolme sänkyä lastenhuoneeseen ja huonomman lampun tohon pöydälle, kun siihen arvokkaaseen ei ollut varaa. Snifff

Ja myöhemmin Katri tuli vauvan kanssa takaisin. On se kyllä vaarallista ottaa vauva mukaan vartiointitehtäviin.

Nannalla on ensimmäinen koulupäivä.

Emilian on aika kasvaa...

... Samoin myös Eskon.

Kurniiko massu? Kurnii todellakin. Aili soitti ruokalähetille.

Voiei. Aili on vastaanottamassa ruokalähetystä ja unohti tekemänsä ruoan uuniin.

Tulipalohan siitä syntyi: "APUAAAA! MITÄ MINÄ TEEN?!!? VOI EI , TUO LAPSI MAKAA TUOLLA! TÄYTYY VIEDÄ SE TURVAAN!" Aili huusi.

"Noniin, olet pian turvassa! Lääh puuh lääh", Aili huuteli ja juoksi viemään lapsen turvaan.

Ja nyt sammuttamaan. Palokunnalle ei voi soittaa, koska puhelin on tulen takana. Voi ei.

Tulipalo leviäää kamalasti. Uuni jo palanut poroksi. Yhyy, kallis uuni tuhkaksi.

"APUA MINÄ PALAN!" Aili syttyi tuleen ja huusi kammottavasti. Kukaan ei ole kotona, paitsi lapset... Ailin henki taitaa olla mennyttä....

"YHYYYYY! MINÄ PALAN! TULKAA AUTTAMAAAN!"

...

... Hyvästit Aili... Ketään ei ole kotona, joka voisi anella...

Viikatemies saapui...

... ja lähti jättäen uurnan.

Tulipalo loppui...

... Aivan liian myöhään. Nanna tuli koulusta, eikä tiennyt että kodissa oli suuri tulipalo.

Keittiö on autio...

... kunnes minä saavuin sinne. Nyt minulle ja Katrille jää neljä lasta hoidettavaksi. On se niin karmivaa, kun ihminen kuolee. Tulipalo on hirveä tapa kuolla.

Kunnioittakaamme Ailia. Hautasimme hänet pihallemme ja kukkasia pistelimme.

Tämäkin vielä. Aili ei saa levätä rauhassa, kun salamakin iskee hänen hautakivellensä.

Voi ei voi ei! Se kummittelee!

Katri tuli töistä, eikä hän tiennyt vieläkään, että Aili oli kuollut.

"MIKSET VOI ANTAA MINUN OLLA RAUHASSA?" Ailin lapsi, Oskari, kyseli huutaen.

OStimme nyt takaisin pöytiä ja jääkaapin, mutta uuniin ei ollut varaa.

Salamat ovat niin pelottavia!

Katri sai palkankorotuksen.

Synttäreitä vietettiin. Emilia ja Esko kasvoivat lapsiksi.

Emilia näyttää tältä...

... ja Esko tältä.

Siinä taas yksi osa :> Pian tulee valinta, kenestä perijä :D

Osa 2 - Kenestä vaimo?

2008-02-22T11:07:00.001+02:00

Ensimmäinen osa eteni todella nopeasti, ja niin myös tämäkin. Olen pahoillani. Yritän seuraavaan osaan saada hieman hidastetta... Minä-muodossa tarina, Niko puhujana. Jos minulla (Inolla) on jotain kommentoitavaa, pistän sen kursivoidulla tekstillä. Huomasin että jotkut kuvat ovat menneet vähän mössöksi, mutta ei se varmaan kauheasti haittaa.

Lunta satoi kilotolkulla ja tietenkin minun pitää tehdä jokatalvinen lumienkeli. On tämä lumi kyllä hassua, vaikka kampaamoni pilasikin.

Pussailimme Katrin kanssa. Pyysin häntä asumaan luoksen, mutta hän ei suostunut...

Makuhuoneen vieressä pingviinipä päätti jutella lumiukon kanssa. Taitaa olla pingviinillä aika tylsä elämä, jos piristystä saa lumiukon kanssa puhumisesta.

Saimme rakennettua mukavan vessatilan. Vielä pari seinää ja katon saa pistettyä, huraa!

Muhinoimme Katrin kanssa. Aili katsoo takana, mutta eipähän ole minun ongelmani. Aili on Aili ja minä olen Niko.

Pyysin nyt Katria asumaan luokseni ja hän suostui. Katri toi 5000 simeleonia. Nyt alkaa kunnon remontti, aivan kuin siinä televisio-ohjelmassakin.

Katri vaihtoi asukseen tuon koltun, minkä Aili oli ostanut.

Hiusten tyyliäkin hän muutti. Nyt hän näyttää todella säteilevältä. Voisin jopa kuvitella nyt, että menisin hänen kanssaan naimisiin.

Pingviini juttelee hajotetun lumiukon kanssa. Miten lumiukot voivat olla noin kiinnostavia? Remontoimme taloamme Katrin tuomilla rahoilla. Nyt kotini näyttää ihan kodilta. Ainakin ulkopuolelta...

... muttei sisäpuolelta. Kotimme on sisältä aika, ööh, mielenkiintoinen.

Haluan lapsia, siispä ehdotin lapsen tekoa. Siirryimme makkariin ja alkoi tapahtua. Tuutilaulu taas soi...

Nyt se on päätetty. Katrista tulee vaimoni. Vaihdoin juhla-asun päälleni.

Kerroin asiasta Katrille ja hän suostui...

... huraa. Häitä vietetään nyt. Nyt kyllä täytyy työpaikalle soittaa, että olen "kipeä", sillä en ole ollut moneen päivään töissä. Soitin töihin ja aloin keksimään tekosyytä: "Minulla on ihan järkyttävän pääkipeä, oksennustauti, yskä, ripuli, vatsakipeä ja olin juuri polvileikkauksessakin. Saisinko tämän päivän vapaaksi?

"Oi. Kuulostat todella kipeältä, pidä tämä päivä vapaata", kuului mysteeriseltä naiselta puhelimesta. Itse kikatin, sain vapaata. Ähäkutti, eikö se nyt tajunnut, että en minä ole missään polvileikkauksessa ollut. Hihhei. Nyt vietetään häitä. Soitanpas ystävilleni ja pyydän heitä paikalle. Toivottavasti työnantaja ei satu paikalle.

Häävieraat saapuvat.

"Voi Katri, tuletko vaimokseni?" kysyin. Katri vastasi: "Tietenkin tulen!". Suutelimme antaumuksella, joka oli aivan ihanaa. Katri oli sitäpaitsi käyttänyt Sabellon kosteuttavaa huulirasvaa, ihanan pehmeät huulet.

"Ota kakkua kulta", pidimme hauskaa. Onneksi sentään Katri ei tukehtunut.

Aili taisi syödä liian paljon kakkua...

... ja olla liian kauan ulkona. Aili on ihan paleltunut. Hän aloitti jumppaamisen, jotta saisi ruumiinlämpöään hieman korkeammalle ja kilot karistettua.

VUUUHHHUUU! UNELMAHÄÄT! Hääjuhlat onnistuivat täydellisesti. Tämän jälkeen on mukavaa mennä limusiiniajelulle kullan kanssa.

Aili sai kilot karistettua, mutta lämpötila ei noussut.

Sisustimme keittiötä hieman lisää.

Että tuo Anna jaksaa. Hän vieläkin varastelee lehteämme. Onhan se hyvä, että roskalehdet lähtevät pois, mutta työpaikkaa jos pitäisi etsiä, olisi ongelmia. Katrin pitäisikin etsiä töitä, hän on työtön.

Opetin Nannaa kävelemään. Eihän tuo lapsukainen oppinut mitään, joten jätin asian sikseen. Joku saa myöhemmin opettaa.

Ensimmäinen ruokailu uudella pöydällä. Mmmm... Muroja...

Katrin raskaus eteni.

Voi ei. Rahat loppuivat. Sisäkölle ei riittänyt rahaa ja tuo ilkimys meni ja otti pöydän. Miksi juuri meidän kodillemme käy näin? Rahatilanne on rankka.

Ja samoin kävi lastenhoitajalle. Miten tuo kehtaa varastaa VESSANPÖNTÖN? Olisi edes ottanut vaikka pöydän, mutta ei.

Ja aili se vaan luulee, että häntä odotetaan kotiin. Huutaa täysillä: "Täällä minä olen, eläköön!", vaikkei edes saanut ylennystä. Kaikkea tuo Aili sitten luulee, pitäisikö minun olla häntä vastassa: "ELÄKÖÖN ELÄKÖÖN", vaikka minulla onkin toinen nainen?

Minulla on niin hyväkäytöksinen poika. Oskari on niiiiiin kiltti.

Aloimme Ailin kanssa nyt opettamaan lapsiamme kävelemään. Pakkohan niiden joskus se taito on oppia.

Nanna jo oppi kävelytaidon, joten Aili opetti Nannaa puhumaan.

Katrin raskaus eteni. Vauvan tulo on lähellä. Tuleekohan sieltä tyttö vai poika? Kaksosia en usko, että tulee, sillä miten voisi olla niin kehno tuuri, että saisi kahdet kaksoset. Ajatuskin järkyttää.

Nyt minun on pakko alkaa keskittyä työhön. Minulla elämäntoiveeni on, että pääsisin rikollisuus uran huipulle ja olen vielä ensimmäisellä tasolla...

Minä ja Aili olimme töissä, Katri kotona. Katri keskittyi kulkukoiran viihdyttämiseen kepin kanssa silloin, kun lapset ovat huutamassa kehdoissaan. Katri ei osaa hoitaa lapsia, jos minä olisin kotona, näin ei tapahtuisi.

Eipä tullut vieläkään ylennystä. Miksi juuri minä en saa ylennystä? Surullista.

Taasko tämä aika on. Oskarin aika on muuttua lapseksi...

Tässä on Oskari. Oskari oli platinamielellä kasvaessaan lapseksi. Itse järkytyin suunnattomasti, millainen Oskarista tuli.

Ja tässä on Nannna, lapsena.

Nannan lähikuva. On se kyllä söötti...

Aili hyökkäsi kimppuuni. Vieläkin hän on vihainen siitä, kun petin häntä. On tämä elämä kyllä kummallista. Ihmettelen suunnattomasti, miksi ihmeessä Aili on vieläkin vihainen. En koskaan tajua naisia.

"APUAA! SYNNYTYS ALKAA! TULKAA TÄNNE!" huutoa kuului ulkoa.

Poikalapsi tuli. Hänen nimensä on Esko...

Ja valitettavasti tuli kaksoset. Taas. Tämän lapsen nimi on Emilia.

Soitan Annalle ja yritän saada välit kuntoon, jotta hän lopettaisi lehtien varastamisen.

Jumppasin, että saisin nämä ylimääräiset kilot pois.

Hupsista, ovela suunnitelmani suhteiden korjaamisesta tyssäsi siihen, kun työautoni jo körötteli pihaani kohti.

Nyt taitaa kyllä jotain olla tekeillä, kun Aili ja Katri rentoutuvat samassa sängyssä... Toivottavasti Aili ei juoruile mitään minusta Katrille, jonka takia Katri jättäisi minut. Huihui.

HURRAA! RAHAA TALOON! Sain ylennyksen juoksupojaksi! Olen nyt kakkostasolla. Jippiajee.

Sisustelimme vessaa ja makuuhuonetta. Vielä tarvitsisi saada lastenhuoneeseen rahaa, kun kerta nyt on neljä lasta. 5 simiä, jotka tarvitsisivat sängyn, mutta on vain yksi parisänky. Ei todellakaan mene hyvin. Vauvat sentään voi nukkua kehdoissa, mutta miten meille viidelle käy?

Nyt on oikeasti jokin vialla, kun tuli jo toiset kaksoset. Miten voi olla mahdollista oikeasti? Eikä minulla mitään hackejakaan pitäisi olla O_o

Osa 1 - Jonrealin alku

2008-02-22T11:06:00.001+02:00

Tervetuloa Jonrealin sukuun. Kirjoitan tarinaa minä muodossa ja puhujana on Niko.

Terveppä terve. Olen Niko Jonreal. Mieltymyksissäni on ruskeat hiukset ja hajuvesi, inhokkina taas harmaat hiukset.

Olen aina halunnut tehdä kampaamon ja nyt sen toteutin. Ostin nämä tuotteet. On tämä nykyaika muuten outoa. Tarvitsee vain lausua Moveobjects on ja sen jälkeen pystyy naulan naulaamaan lasiin niin, ettei lasi hajoa! On se nykyaika ihmeellistä. Näin kyltti nyt koristaa iloisesti lasiovea.

Perustin siis yrityksen. Ensimmäinen asiakas kävelee jo tuolla. Tämän täytyy merkitä onnea, sillä vieressäni leijuu perhosia.

Anna on ensimmäinen asiakkaani. Hän tilasi kampauksen "päätä itse". Eli sain siis vapaat kädet. Hurraa.

Päätin antaa Annalle hiustenlisäkkeet ja värjään hiukset tumman ruskeiksi.

Lopputulos on tässä. Annakin pitää.

Bisnekseni menestyy. Kaksi asiakasta jo miettii ostaako kampauksen vai ei.

Jepulisjee. Hän tilasi kampauksen. Annan hänelle oikein tyylikampauksen ja meikkaan siten, että rypyt peittyvät. Ei tuollaisella pärställä nyt naisia rakastumaan saa, mitä hänkin oikein ajattelee...?

Tyylikäs hattu, puolipitkät hiukset ja paljon meikkivoidetta. Se on sitä muotia, vaikka tämä vanhanaikainen ukko ei pidäkään näkemästään, ainakaan ilmeen perusteella. Tuntuu jo ihan, ettei lahjojani arvosteta. Ilkeitä nämä nykyajan simit!

Koska tarvitsen rahaa myös kampaamon lisäksi, jouduin etsimään työtä. Elämäntavoitteenani on edetä rikollisuus uran huipulle, mutta sitä työtä ei haeta, siksipä nyt otan politiikkauran. Olen kampanjatyöntekijä, hurraa.

HUSHUS! Miksi tuollaiset ilkeät piskit häiritsevät kampaamoani? Järkyttävää. Hushushus!

Hirvittävä pissahätä, eikä vessaa ole. Nyt ei minulla mene hyvin.

Ja näin siinä kävi. Pissat valui housunlahkeesta alas. Hygieeniataso alhaisimmaan. Miksi juuri minä?

Kaikki katsoivat järkyttyneenä. Yritin selitellä "Älkää välittäkö, kaikille käy näin. Sitäpaitsi, se on nyt muotia, kun pissaa housuihin. Oikeasti. Ja hirvittävä löyhkä on myös tyylikästä. Ettekö usko? Lukekaa vaikka simsfashion lehdestä ja tiedätte totuuden! Jos haluatte kampauksen, menkää kampaamotuolin viereen ja tilatkaa kampaus. Tulen kohta". Tosin, tuo selittely ei tainnut auttaa. Kukaan ei edes tilannut kampausta.

Kampanjatyöntekijän urani alkoi. Piti sulkea kampaamo. Hygienia ihan alhaisissa. Ei taida tulla ylennystä...

Kun tulin töistä, sain ostettua sängyn ja suihkun ja pari seinää.

On todella vaikeaa pitää kampaamoa ja käydä siinä sivulla toisessa töissä. Tässä ihan väsyy. Pyörtymiselleni ei ole vaikeaa löytää syytä. Vai pitäisiköhän minun huolestua?

Tässä taitaa olla elämäni rakkaus. Ihastuin Ailiin totaalisesti. Ja hänkin taitaa pitää minusta. Hurmaus ainakin onnistui.

Juoruilin Ailille: "Tiesitkö muuten, että sillä valkoisella koiralla, kuka pilasi kampaamoni tilat, on valkoiset tassut?". Aili suorastaan järkyttyi juorusta.

Parin töissäkäynnin jälkeen sain ostettua vessanpöntön ja kylpyammesuihkun.

Tälläiseltä tonttini nyt näyttää.

Pyysin Ailia muuttamaan luokseni ja hän suostui. Asumme nyt yhdessä. Harmi vain, että Aili toi vain YHDEN simeleonin. Törkeää, kun ei rahaa enää ole ihmisillä!

Aloimme yrittämään lasta ja jo heti ensimmäisellä kerralla kuului tuttu tuutulaulu.

Minä ainakin haluan ruokaa ja en osaa kokata. Siksipä Aili saa opetella ruoanlaiton. Huomasitteko muuten ihanan kirjahyllyn? Ailin rahoilla se ostettiin, kun hän kävi pari kertaa töissä.

Haluan paljonpaljon jälkeläisiä eriltä naisilta, jotta on valinnanvaraa, kuka saa perinnön. Lähdin etsimään uutta naista, mutta valitettavasti ketään sopivaa ei löytynyt. Palasin kotiin.

Ailin raskaus etenee! Kumpikohan tulee, tyttö vai poika. Toivottavasti ei tule kaksosia, sillä haluan eriltä naisilta lapsia.

Hmpp! Joku kyrttyinen asiakas tuli valittamaan minulle siitä, kuinka paljon häntä potuttaa pari lautasta. Miten voi olla näin tylsiä simejä, jotka eivät tajua likaisuuden ihanuutta?

Riskipeli voi alkaa. Aloin iskemään Annaa. Riskipeliä tässä on se, että Aili nukkuu sängyssä. Yksikin virhe niin peli on menetetty. Jos saisi edes niin pitkään pysymään, että lapset syntyisivät. Tosin, emme ole Ailin kanssa menneet naimisiin, niin ei tule eroakaan.

Ensisuudelmat ovat aina niin koskettavia....

Tanssahtelimme ihan sängyn vieressä...

Ailin raskaus eteni taas.

Aili sekosi, tosin en tiedä miksi. Sen jälkeen Aili meni nukkumaan...

... ja minä tietenkin soitin Annalle.

Pusipusipusi, suutelimme Annan kanssa, kun Aili nukkui takana...

Hui. Oli taas niin lähellä! Melkein jäimme kiinni.

Ensilumi sataa! Miten ihanaa, tosin, kylmähän tässä pian tulee.

Ostin lipaston, jotta saan vaihdettua ulkovaatteet päälleni. Ja nyt minä vaihdoinkin ne.

Suutelimme ja tanssahtelimme taas Annan kanssa.

Aili tuli kotiin ja sai ylennyksen. Mukava boonus tosiaan tuli. En tosin itse huomannut, että Aili tuli kotiin ja jatkoimme kismailua Annan kanssa...

... Ja näinhän siinä kävi. Hirveät ihmissuhdedraamat....

... Ja läpsyjä poskille.

Ailin bonuksen ansiosta saimme ostettua makuhuoneeseemme seinät, ikkunat, lamput ja kehdon tulevalle vauvalle. Toivottavasti ei tule kaksosia...

"Uuuuuh aaaaaaaaaaaaaaa", kuului "vessan" puolella...

... ja sieltä tuli tyttölapsi. Nimeltänsä Nanna.

KAKSOSET! Mihin toinen lapsi joutuu kun kehtoja on vain yksi? No kuitenkin minun sylissäni on nyt poikalapsi, Oskari.

Anna suuttui minulle. Eipä taida Annalta tulla jälkeläisiä, siispä päätin iskeä silmäni Sisäkköön.

Aili se vaan maalailee, tosin, Aili ei enää rakasta minua, enkä minä häntä, joten ei se haittaa ketään enää mitään, kenen kanssa pussailen.

Kun ilta tuli, kutsuin sisäkön luokseni. Ja pussasimme ensisuudelman.

Aili se vaan mietteliäänä miettii, muuttaako pois vai ei.

Hmph. Vihainen Anna tuli ja kaatoi roskiksemme. Hyvin törkeää. Ja taas sataa lunta.

Lumisade on kamalaa. Kampaamoni on pilalla tämän lumen takia. Lunta on todella paljon.

Aili päätti iskeä silmänsä Benjamiin. Eipähän minua haittaa. Muuttakoon Aili vaikka Benjaminin luokse, saavat tehdä Pinokkijälkeläisiä. Molemmat kun ilkimyksiä ovat.

Vauvojen syntymäpäivä on. Ostimme kaksi kakkua. Tämä vauva-aika on mennyt todella nopeasti. Taaperoiksi vauvat nyt kasvavat.

Ensin on Oskarin vuoro. Jymybileet menossa.

Oskarista tuli ihan söötti taapero.

Nannasta tuli tämän näköinen.

Ensimmäinen osa on nyt tässä. Jos Niko hankkii oikeasti vielä paljon jälkeläisiä, perinnön saajasta tulee vaikea valinta. Sillä molemmat vauvat ovat nyt aika söpöjä! Huihui.

Sukupuu

2008-02-22T11:04:00.009+02:00

Sukupuusta näet kaikki, ketkä jotenkin kuuluvat Jonrealin sukuun. Sukupuuta päivitetään aina, kun simit syntyvät, kasvavat seuraavaan ikäluokkaan tai kuolevat. Jos sukupuussa on mielestäsi virhe, voisitko ystävällisesti ilmoittaa siitä kommenteissa.

Kuolleiden ja poismuuttaneiden simien kuvat ovat mustavalkoisina.

Sukupuun simejä päivitetty:
3.4.2008 klo 18.02 - Esko, Emilia
29.2.2008 klo 17.54 - Oskari, Nanna
20.2.2008 klo 12.32 - Esko, Emilia, Aili
10.2.2008 klo 15.00 - Esko, Emilia, Nanna, Oskari